Vierailua ja uuden paikan katselmus

Tiistai-iltana meillä(KHME:llä eli Sulikka, Osku, Brosse, Fuldamobil ja minä) oli vieraina muutama etsijä pääkaupunkiseudulta. Miehet nimimerkkien Raiban ja Karhu72 olivat saapuneet Hämeeseen. 
Etsintäpaikka oli hyvä ja pitkän historian omaava. Sää ei oikein suosinut ja vettä satoi harmittavasti, tosin tämä ei estänyt etsimistä.

Omat löytöni, eivät juuri päätä huimaa. Tosin muutama kolikko löytyi:

 Kuvan yläreunassa on kappaleita, jotka saattavat olla sulaa pronssia. Tosin ajoittaminen on silmämääräisesti mahdotonta. 
Reissun parhaasta löydöstä vastasi Osku. Linkki muiden löytöihin on tässä. 

Paikka on ehdottomasti sen arvoinen, että sinne pitää mennä uudestaan etsimään. Ikävä kyllä tänä syksynä en sinne enään ehdi.

Kävin katsomassa uutta peltoa tutkittavaksi. Pelkästään karttojen perusteella paikka on todella kiinnostava. Tila sijaitsee ison vesistön äärellä ja vanhoissa kartoissa talon paikalla on ollut aina rakennus. 
Paikalle päästyäni menin isännän kanssa pirttiin ja kerroin harrastuksesta, löydöistä ja muusta historiaan liittyvästä. 
Seuraavaksi siirryimme pellolle ja laitteet otettuani silmät osuivat vähintäänkin mielenkiintoiseen paikkaan:

 Saareke keskellä peltoa, jossa on isoja kiviä ja kasvaa katajaa. Tämähän ei tietysti ole varma merkki, mutta lupaava joka tapauksessa. Isäntä muisti, kuinka -60-luvulla samaiselta pellolta oli raivattu kaksi samanlaista kumpua pois. 
Etsiminen jäi melko vähiin, kun isäntä vei innoissaan paikasta toiseen ja kertoi tarinoita.
Reissun paras löytö oli kello, jonka isännän siskon mies oli hukannut edellisenä päivänä. 

 Huomenna olisi tarkoitus mennä aamusta tutkimaan paikkaa tarkemmin.

Viime päivityksen jälkeen olen käynyt kolme kertaa etsimässä. Ensimmäinen reissu suuntautui Janakkalaan tuttuihin maisemiin. Matkassa oli tyttö, joka oli ensimmäistä kertaa mukana etsimässä.

 Löydöt jäivät vähäisiksi, johtuen lyhyestä ajasta pellolla.

Toinen reissu kohdistui toiseen suuntaan ja tarkoituksena oli löytää merkkejä rautakautisesta asutuksesta. 
Matkalla sinne pysähdyimme Oskun kanssa edelliseen etsintä paikkaan, josta löysimme edellisen päivityksen esineet. Tarkoitus oli mennä merkkaamaan löytöpaikat tarkemmin GPS-laitteella ja ottaa muutama valokuva alueesta. Alue, jolta löydöt löytyivät tuntui valoisassa huomattavasti pienemmältä.

Fiilistely kuva metsästä: 

Kuten kuvassa näkyy, metsänpohja oli paljas ja mahdollisti etsimisen melko helpoksi.

Sen verran innoissani olin löydöistä, että tutkiskelin alueen kiviä ja yksi kivi näytti mielestäni ihmisen muokkaamalta:

Kuvassa rajatuilla alueilla on mielestäni urat, jotka ovat voineet tulla teroittamisesta. Luonnossa urat erottuvat huomattavasti paremmin, kuin kuvassa. 


Siitä jatkoimme eteenpäin etsintä paikalle, johon Brossekin saapui. Vaikka paikka oli karttojen mukaan lupaava jäivät löydöt vaatimattomiksi.

Tänään kävin vielä pellolla Janakkalassa, pellolta oli juuri nostettu juurikas, eli pellon pinta oli aivan tasainen ja etsiminen helppoa.

Löytöjäkin tuli ihan mukavasti, kuvassa mukana kaikkien kolmen reissun löytöjä:

Vanhin kolikko tässä kuvassa on alhaalla oleva Kuningatar Kristiinan aikainen kolikko 1600-luvulta. Kuvan yläreunassa olevat esineet näyttävät sulaneelta pronssilta, mikä kertoo yleensä rautakaudesta. Alareunassa olevan 5pennin kolikon yläpuolella olevat esineet, ovat mielenkiintoiset. Oikeanpuoleinen on todennäköisesti 1500-luvun(ajoituksesta ollaan erimieltä riippuen henkilöstä.) veitsenperä. Vasemmanpuoleinen esine on ilmeisesti, jonkinlaisesta riipuksesta. Esine on kuparia ja muodoltaan kaareva.

Toki jotain sykähdyttävääkin nousi. Liikkuessani pellolla ajattelin, etten ole löytänyt pitkään aikaan suuriruhtinaskunnan aikaista hopearahaa. En löytänyt tälläkään kerralla, mutta aikakausi ja materiaali täsmäsi ja melkein voisin väittää esineen olevan kolikkoa hienompi:

 Kuvat, ovat hieman huonot ja hopeanappi näyttää oranssilta. Vuosileimaa ei ole, mutta hopeapitoisuus leima 13L on ollut käytössä vuosina 1853-1891. Lisäksi nimileima CJH on kuulunut oululaiselle kultasepälle nimeltään Carl Jakob Hedmanille. Ja hän on toiminut vuosina 1862-1892.
Kuvien kolikko olikin melkoinen arvoitus, mutta onneksi sain apua tunnistukseen. Alustavasti sen epäillään olevan "rechenpfenning"(saksalainen) 1500-luvulta eli se ei ole varsinainen raha vaan nk.laskuraha.
Ensi viikolla tulee parempaa tietoa ja päivittelen silloin lisä tiedoista.

Hämäläisten juurilla

Mietin otsikon tekstiä ja vaihtoehtoina olivat: Rautaa kaivamassa, 2/3 tai Rautakausi jatkuu. Päädyin kuitenkin otsikkoon: Hämäläisten juurilla

Eilen menimme illalla Oskun kanssa viemään yhdelle maanomistajalle valokuvia löydöistä, joita hänen mailtaan on löytynyt. Samalla reissulla päätimme mennä pikaisesti tutkimaan yhtä alueen metsää, jossa oletimme olevan potentiaalia löydöille. Itse kiipesin kallion päälle etsimään. Hetken aikaa etsittyämme Osku huuteli, että olenko katsonut kuvan puhelimestani. Katsoin kuvaa ja Osku oli löytänyt rannerenkaan katkelman. Laskeuduin alas kalliolta ja T2:nen alkoi antamaan voimakasta signaalia. Kaivaminen oli melko työlästä, koska maa oli täynnä kiviä ja juuria. Ajattelematta sen enempää kaivoin lapiolla reiluilla pistoilla. Loppujen lopuksi kaivoin esineen käsin ylös. Esine oli kädessäni ja olo oli vähintään huumaava. Osku ja maanomistaja olivat lähistöllä ja heille rupesin huutamaan, että nyt löyty jotain käsittämätöntä:

Keihäänkärkihän se siellä ja uskomattoman hyvä kuntoinen. 
Onni oli matkassa, kun en osunut lapiolla kaivamisen yhteydessä tähän.

Loput esineet kaivoin pääasiassa käsin. Sormenpäät on edelleen arkana :)

Löydöt olivat pääasiassa rautaa, mutta jostain syystä ei harmita yhtään.

 Puukko ja keskellä oleva solki löytyivät ennen keihäänkärkeä. Keihäänkärjen jälkeen nämäkin löydöt tuntuivat paremmilta.
Ylhäällä olevan kirveen ajoittaminen on minulle mahdotonta, joten odotellaan viranomaisten lausuntoa. Toiveet tosin ovat korkealla huomioiden muut löydöt metsästä.

Tämän harrastuksen myötä olen kuullut paljon perimätietona kulkevia tarinoita ja olen ollut melko skeptinen niitä kohtaan. 
Tämän alueen perimätietona on, että tällä alueella on ollut kolme kylää ja rupean vahvasti uskomaan siihen. Ensimmäisen löysimme muutama vuosi sitten, nyt löytyi oletettavasti toinen, joten kolmaskin toivottavasti löytyy.

Metsän pohja tosiaan oli kivikkoinen ja kivet olivat lohjenneet samalla tavalla, kuin olen nähnyt lapsena nuotiossa kivien lohkeilevan.

Osku oli tänään yhteydessä Museovirastoon ja sieltä pyritään tulemaan paikalle mahdollisesti jo muutaman viikon sisällä.

Muutama kuva lisää:

 Ilta oli pimeä ja sateinen. Siitä huolimatta polte etsimään oli ylivoimainen ja se kannatti. Monesta se kuullostaa hölmöltä tai jopa hullulta liikkua kuullokkeet korvilla pitkin peltoja ja metsiä. Minun mielestä tämä on parasta mitä voi tehdä housut jalassa :)

Oskun löydöt löydät täältä.

En tiedä, kuinka monella nämä menevät uniin. Itsellä ainakin jäi unet vähäisiksi viime yönä ja aamuyöstä aloin pohtimaan kolmannen kylän paikkaa. Oskun kanssa sitä jo pitkin päivää pohdittiin ja yksi paikka oli molemmilla mielessä. Kolmannen kylän etsimiseen otetaan koko KHME(Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät) mukaan, että pystymme kartoittamaan isomman alueen lyhyemmässä ajassa. Tämäkin löytö osoittaa sen, että vanhat asuinpaikat ovat pienellä aluella ja saattavat jäädä löytymättä ilman tarkkaa etsimistä.

Syyskuun puoliväli

Muutamia kertoja olen ehtinyt etsimään ja jotain on löytynytkin. Rautakaudelle ei ole nyt päästy, mutta se tekee vain hyvää etsimiselle. Rupeaa muuten tuntumaan kaikki löydöt laimeilta. 
Henkilökohtaisesti koen tämän harrastuksen parhaaksi puoleksi tunnekuohut, jotka tulevat hienon löydön yhteydessä. Lisäksi pellolla tai muualla etsiminen saa arjen huolet unohtumaan kokonaan.

Mutta pidemmittä pohdinnoitta löytöjä:

Nappeja on noussut reilusti. Kuvassa oikealla on fragmentti soittokellosta. Keskellä oleva suippo lyijy esine luoti on venäläisestä tarkkampujan kivääristä M/1843.
Kuvan esineet ovat hieman epäselvästi johtuen niiden alla olevasta esineestä. Esine on kuparinen ja minulla ei ole mitään tietoa, mikä se voisi olla. Paremmat kuvat laitoin aarremaanalla.com sivustolle.

Lisää löytöjä:

 Sen verran kumminkin olen tullut vainoharhaiseksi, että kupariset/pronssiset sulat kappaleet kerään talteen. Yleensä ennen rautakautista löytöä löytyy nimenomaan tällaisia sulaneita kappaleita. Muutama kolikkokin on löytynyt. Parhaimpana 1600-luvun 1/4 öre, joka on kuvassa keskellä.

Ja sitten tämän hetken mielenkiintoisin löytö:

 Medaljonki tms. Keskusta on lasia, johon on kaiverrettu (ilmeisesti)hallitsijan kuva. Vastaavaan en ole ennen törmännyt. Tarvitsee tiedustella esineestä viisaammiltani.


Museoviraston vastaus esineestä:

"Kyseessä vaikuttaa olevan jonkinlainen riipus. Medaljongeissa on yleensä kansi ja pohja, eli kuvan voi halutessaan piilottaa tai ainakin suojata.  Tässä ei kuitenkaan näy minkäänlaisia saranoita reunoilla, jotka kytkevät kansi- ja pohjaosan toisiinsa. Mahdollisesti kyseessä voisi olla jonkinlainen kamee eli siis korkokuvamaisen koristeosan sisältävä riipus tai muu koru. Materiaali on kiinnostava, se on väriltään ja läpinäkyvyydeltään meripihkan tyyppistä.



Kuvattu henkilö voi tietenkin olla jokin hallitsija mutta myös yksityishenkilö. Välttämättä se ei kuvaa ketään tiettyä henkilöä vaan on vain käsityöläisen vapaasti muotoilema ihmiskuva.  Ajoitukseltaan tämä vaikuttaisi menevän jonnekin 1700-luvun loppupuoliskolle päätellen henkilön kampauksesta ja tyylitellystä asusta."

Uutta asiaa liittyen tähän esineeseen:

"Neljä nystyrää takana liittynevät kiinnitykseen. On mahdollista, että esine on ollut kiinnitetty medaljonkiin mutta en pitäisi mahdottomana, että sen on ollut tarkoitus olla läpikuultava koriste. Se on saattanut siis riippua rengasmaisessa tai vastaavassa kiinnittimessä. Kiinnitin on voinut olla esimerkiksi ruusukkeessa, joita pidettiin tiettyinä aikoina puvun koristeena rintamuksella. Kyseessä voisi siis medaljongin sijaan nk. gemmikin, jotka ovat kaivertamalla tai leikkaamalla tehtyjä korukiviä. Kameissa, joista jo viimeksi kirjoitin, kuvio oli koholla. Intaglioissa taas "kuopalla" eli kovera. Kyseessä voisi siten olla intaglia ja mietin, että ajoituskin  saattaa olla eilen arvioimaani vanhempikin.


Joka tapauksessa löytö ansaitsee mielestäni paljon paremman selvittelyn. Senpä vuoksi ehdotan, että täytät oheisen kysymyslehden ja toimitat sen tänne Museovirastoon. Korututkijamme Kansallismuseosta voivat vilkaista sitä ja tehdä tarvittaessa lisäselvityksiä."

 

 

Sieppari ruispellossa

..Tai oikeastaan piippari sänkipellossa. Olimme lauantaina Oskun ja Brossen kanssa etsimässä minulle uudessa paikasta. Henkilökohtaisesti löytöjä tuli melko vähän. Tosin peltoalueet, ovat mielettömän isot ja nk."hotspot" ei osunut tällä kertaa kohdalle.

Alkuun hieman maisema kuvia:

 Ylemmässä kuvassa Osku tonkii maata seuranaan Deeptech. Alemmassa kuvassa Deus seuranaan Brosse :)

Kuten kuvasta näkyy sänki oli melkoisen tiheää ja pitkää tällä pellolla.

Omat löytöni:

 Kuvassa alhaalla vasemmalla on Katariina Suuren ajan kolikko. Itselleni melko harvinainen löytö. 
Alhaalla keskellä oleva esine on varmasti vanha, mutta samanlaista ei ole ainakaan rautakauden kuvastossa. Kuvat laitettu Museovirastolle ja odottelen vastausta.

Tässä vielä muutama lisäkuva esineestä:

 

Syksy saapuu

Syksy saapuu ja pellot kutsuvat luokseen kuin seireenit. Olimme Oskun kanssa tiistai-iltana etsimässä lähellä Vanajan rantaa ja jotain taas jäi kelan alle. Peruslöydötkin olivat hyvät:

 Muutama nappi, kolikko ja solki löytyi. Kuvan vasemmassa reunassa on merkkejä rautakaudesta. Erityisesti sula pronssi, josta hyvällä mielikuvituksella tulee mieleen tasavartisen soljen jäänteet. 

Paikan historiaa hieman tietäen, oletin jo sinne mennessä että rautakautista löytyy.

Löytö tosin ylitti odotukset, vaikka esine ei ollut kokonainen:

 Krapusolki häränsilmä koristein. Tämä on jo toinen krapusolki, jonka olen löytänyt.
Edellinen oli hieman paremmassa kunnossa, kuin tämä ja lödön tein vuonna 2012.

Huomenna olisi tarkoitus mennä Janakkalaan etsimään. Paikka on minulle uusi ja odotukset ovat korkealla.
 

Rautakautta etsimässä

Aamulla oli tarkoitus lähteä etsimään Brossen, Oskun ja Sulikan kanssa. Itse saavuin paikalle hieman myöhemmin.

Löytöjä oli jo tehty ennen saapumistani, lähinnä kolikoita 1700- ja 1800-luvuilta.

Paikka on historiallisesti mielenkiintoinen ja henkilökohtaisesti koen alueen olevan rautakautinen keskittymä. Paikka on minulle lähes pakkomielle ja toivonkin sieltä löytäväni jonain päivänä isoja kätköjä.

Peruslöydöt jäivät melkoisen vaatimattomiksi:

 Nappeja, hylsyjä, musketin kuulia ja muutamia kolikoita löytyi. Kuvassa oikealla ylhäällä oleva esine jäi mysteeriksi. Laitan kuvat esineestä tunnistettavaksi aarremaanalla.com sivustolle. Uskon, että siellä joku tunnistaa esineen. Itse veikkaan puukon tupen osaksi.

Roskia oli paikoitellen paljon, melkein turhautumiseen asti. Kaivoin silti kaikki signaalit ja se palkittiin:

 Roskien seasta löytyi rautakautinen pronssihela. Lähes samannäköinen esine on Suomen rautakauden kuvastossa. Kuvaston esine on löytynyt Kokemäen Kalvomäestä. Esineen numero kuvastossa on 862. 
Lisäksi kuvassa on ketjunkantajan fragmentti. Esineet ovat ilmeisesti viikinkiajalta eli vuosilta 800-1050 jkr.