Viime päivityksen jälkeen olen käynyt kolme kertaa etsimässä. Ensimmäinen reissu suuntautui Janakkalaan tuttuihin maisemiin. Matkassa oli tyttö, joka oli ensimmäistä kertaa mukana etsimässä.

 Löydöt jäivät vähäisiksi, johtuen lyhyestä ajasta pellolla.

Toinen reissu kohdistui toiseen suuntaan ja tarkoituksena oli löytää merkkejä rautakautisesta asutuksesta. 
Matkalla sinne pysähdyimme Oskun kanssa edelliseen etsintä paikkaan, josta löysimme edellisen päivityksen esineet. Tarkoitus oli mennä merkkaamaan löytöpaikat tarkemmin GPS-laitteella ja ottaa muutama valokuva alueesta. Alue, jolta löydöt löytyivät tuntui valoisassa huomattavasti pienemmältä.

Fiilistely kuva metsästä: 

Kuten kuvassa näkyy, metsänpohja oli paljas ja mahdollisti etsimisen melko helpoksi.

Sen verran innoissani olin löydöistä, että tutkiskelin alueen kiviä ja yksi kivi näytti mielestäni ihmisen muokkaamalta:

Kuvassa rajatuilla alueilla on mielestäni urat, jotka ovat voineet tulla teroittamisesta. Luonnossa urat erottuvat huomattavasti paremmin, kuin kuvassa. 


Siitä jatkoimme eteenpäin etsintä paikalle, johon Brossekin saapui. Vaikka paikka oli karttojen mukaan lupaava jäivät löydöt vaatimattomiksi.

Tänään kävin vielä pellolla Janakkalassa, pellolta oli juuri nostettu juurikas, eli pellon pinta oli aivan tasainen ja etsiminen helppoa.

Löytöjäkin tuli ihan mukavasti, kuvassa mukana kaikkien kolmen reissun löytöjä:

Vanhin kolikko tässä kuvassa on alhaalla oleva Kuningatar Kristiinan aikainen kolikko 1600-luvulta. Kuvan yläreunassa olevat esineet näyttävät sulaneelta pronssilta, mikä kertoo yleensä rautakaudesta. Alareunassa olevan 5pennin kolikon yläpuolella olevat esineet, ovat mielenkiintoiset. Oikeanpuoleinen on todennäköisesti 1500-luvun(ajoituksesta ollaan erimieltä riippuen henkilöstä.) veitsenperä. Vasemmanpuoleinen esine on ilmeisesti, jonkinlaisesta riipuksesta. Esine on kuparia ja muodoltaan kaareva.

Toki jotain sykähdyttävääkin nousi. Liikkuessani pellolla ajattelin, etten ole löytänyt pitkään aikaan suuriruhtinaskunnan aikaista hopearahaa. En löytänyt tälläkään kerralla, mutta aikakausi ja materiaali täsmäsi ja melkein voisin väittää esineen olevan kolikkoa hienompi:

 Kuvat, ovat hieman huonot ja hopeanappi näyttää oranssilta. Vuosileimaa ei ole, mutta hopeapitoisuus leima 13L on ollut käytössä vuosina 1853-1891. Lisäksi nimileima CJH on kuulunut oululaiselle kultasepälle nimeltään Carl Jakob Hedmanille. Ja hän on toiminut vuosina 1862-1892.
Kuvien kolikko olikin melkoinen arvoitus, mutta onneksi sain apua tunnistukseen. Alustavasti sen epäillään olevan "rechenpfenning"(saksalainen) 1500-luvulta eli se ei ole varsinainen raha vaan nk.laskuraha.
Ensi viikolla tulee parempaa tietoa ja päivittelen silloin lisä tiedoista.