Uuden paikan kartoitusta ja vanhan löydön esittely

Lauantaina jäi muutama tunti ylimääräistä aikaa ja lähdin etsimään uutta paikkaa tutkittavaksi. 
Viime syksynä ollessani sienestämässä törmäsin vanhoihin maalinnotteisiin metsässä. 
Maalinnoite on melko syrjässä asutuksesta ja tiestöstä. Tunnetusti laki kieltää vanhojen linnotteiden kaivamisen, joten tällä kertaa laitteena oli kamera. 

Paikka oli siitä mielenkiintoinen, että kaikki oli louhittu kallioon tai muuten rakennettu kivestä. Tosin vaihtoehdot on ollut vähissä ja motivaationa rakentamiselle ollut ruoska. 

Paikat, ovat olleet käyttämättömiä n.90 vuoden ajan ja se näkyy.  Olisi mielenkiintoista päästä tutkimaan aluetta metallinpaljastimella.

Hetken aikaa metsässä kävellessäni törmäsin outoon ilmiöön. Joku oli repinyt männystä kaarnat pois. Jäljet ulottuivat n.3metrin korkeudelle.

 Ensimmäisenä mieleeni tuli karhu. Hiljaa poistuin autolle. :)
Foorumille laitoin jäljet tunnistettavaksi ja lopputulos oli yllättävä. Todennäköisesti jäljet on käpytikan tekemiä. Hyvä niin, uskallan mennä paikalle toisenkin kerran.

Edellisessä kirjoituksessani oli löytöjen joukossa hopealusikka. Olin niin innoissani rautakauden löydöistä, että lusikka unohtui kokonaan.

Tänään laitoin lusikan leimat tunnistettavaksi foorumille ja mies nimimerkin Leijona takaa tunnisti ne.

 Valmistusvuosi on oletettavasti huikeat 1759. Pakko oli vähän tuulettaa, kun vuosi selvisi. 

Pelottavan hyvä alkukausi on ollut. Mitäköhän sieltä vielä oikein nousee syksyyn mennessä.