lauantai 9. marraskuuta 2013

Aikainen lintu lieron nappaa

Vanha kansa sen jo tiesi. Lähdin aamusta liikkeelle jo ennen aamu seitsemää ja alkuun joutui käyttämään otsalamppua. Alle kolme tuntia olin etsimässä ja löydöt olivat loistavat.
 Löydöistä parhaimmat, ovat kuvan oikeassa yläreunassa. Ortodoksi risti ja hopeasormus.

Laitoin aarremaanalla.com foorumille ristin tunnistettavaksi ja tunnistus tuli pikaisesti. Mies nimimerkin itärajan ihme takaa oli löytänyt aiemmin samanlaisen ristin ja toimttanut ristin tutkittavaksi museoon. 
Hän oli saanut tiedon, että risti on nk. kasteristi. Lisäksi oli tullut viesti, jossa kerrottiin seuraavaa:

"Kasteristit liittyvät ortodoksiseen tapaan, missä kastettu kantaa koko elämänsä ajan kaulassaan ns. kasteristiä. Risti muistuttaa kantajaansa siitä liitosta, joka kasteessa solmittiin Jumalan ja hänen välillään. Tämän kaularistin merkitys on niin suuri, että esim. venäläisessä perinteessä on vanhastaan suorastaan samaistettu kristitty ja ristiä kaulassaan kantava. Karjalassa on ollut tapana, että tätä kaularistiä ei pantu vainajan mukana hautaan, vaan se annettiin jollekin hänen läheiselleen, esim. kummilapselle. Kun ruumis puettiin hautaamista varten se varustettiin uudella, vähemmän kestävästä materiaalista, esim. puusta tehdyllä kaularistillä, joka on kuolinvaatteiden ohella saattanut olla vainajalla valmiiksi varattuna jo vuosia ennen kuolemaa. Slaavilaisessa perinteessä kaularistin vaihtaminen ystävysten kesken merkitsi erityisen veljeyden syntymistä, ja tätä "ristiveljeyttä" voisi rinnastaa monessa suhteessa eräissä kulttuuripiireissä tunnettuun veriveljeyteen. Kaularistiin ja sen käyttöön – samoin kuin ristinmerkkiinkin - liittyy näin ollen myös tapoja, jotka eivät perustu niinkään paljon kirkon uskoon kuin kansanuskomuksiin."


Tässä kuvia löytämästäni rististä:


Hopeaa olen toivonut löytäväni tosin kolikon muodossa, mutta näin hieno sormuskin kelpaa:
 
Fanny &
Elin? tai Elias? päivämäärä 30.11. -92. Työstö jäljestä, tekstistä ja päivämäärä merkinnästä päätellen 1892.
Kivikin siinä on.

Tunne oli mahtava, kun sormuksen nostin mullasta ja ymmärsin mikä se on. Joutui oikein tuulettamaan yksin pellolla. 


perjantai 8. marraskuuta 2013

Korvaako määrä laadun?

Minun mielestä ei. Muutaman reissun olen lähipelloille tehnyt ja kolikoita on noussut ihan mukavasti. Tosin otsikon mukaisesti määrä ei korvaa laatua. Pelto on ollut erittäin vihamielinen kolikoille ja muille esineille.
 Kolikoiden kanssa kuvassa olevan riipuksen laitoin tunnistettavaksi aarremaanalla.com foorumille.

Tässä muutama lähikuva:

 Kuvat ovat hieman epäselviä. Riipuksen halkaisija on alle 13mm ja lisäksi se on likainen. En uskaltanut puhdistaa enempää, ettei esine tuhoudu.

Lisäksi muita "perus"-löytöjä on tullut ihan mukavasti:
 Kuvan yläreunassa olevat sulat esineet pääsivät mukaan, koska Osku löysi samalla reissulla näiden läheltä kankiketjun katkelman. 

Uskon vakaasti, että jotain päräyttävää tullee vielä löytymään tänä syksynä.