K-HME:n järjestämä etsintä reissu Hämeeseen

Tässä tapahtumassa olin lähinnä vain hengessä mukana, kun muut touhusivat miitin järjestelyjä. Onnistunut oli ja väki tuntui olevan mielissään paikasta ja löydöistä. Museoviraston koekaivausryhmäkin oli saatu mukaan, mikä olikin loistava lisä tapahtumalle. Löydetyistä esineistä sai välittömästi alustavan lausunnon asiantuntijalta, sekä pystyi kyselemään mieltä askarruttavia kysymyksiä heiltä.
Lisäksi koekaivausryhmä kartoitti muutaman kalmiston kokoa löytöjen perusteella.

Tunnelma oli rennon letkeä ja osa-ajasta meni keskustellessa muiden kanssa.
 Ruokailun oli hoitanut Sulikka ja paikallinen pitopalvelu toi etsintä paikalle ruuat. Tällä tavalla säästyi arvokasta etsintä aikaa.

 Oletettavan kalmiston reunalta otettu kuva. Kuvassa näkyvät "kepit", ovat rautakautisten esineiden löytöpaikkoja.

  Tässä kuvassa Brosse ja Fuldamobil tutkii löytöä. Lieneekö Fuldamobilin löytämä Dirhemi kyseessä? Lisäksi Höylä etsii kuvassa kuumeisesti rautakautisia esineitä.

Omat löydöt, eivät aivan häikäiseviltä tuntunut pellolla. Nyt niitä tutkiessani alkaa jo löydötkin tuntumaan paremmilta.

 Sulaa pronssia oli aivan mielettömästi kalmiston laidalla. 

 Muutama paremmin tunnistettavakin esine jäi kelan alle. Rinkulan keskellä oleva esine on todennäköisesti rannerenkaasta ainakin kuviosta päätellen. Tämän kuvion huomasin vasta tänään tutkiessani esineitä tarkemmin. Alhaalla on pala kupurasoljesta ja neula on todennäköisesti, jostain soljesta. Oikealla oleva rinkula ja vasemmalla alhaalla oleva esine ovat vielä toistaiseksi mysteerejä.

 Kolikoita en löytänyt kuin kaksi kappaletta.

 Kilikello oli mieluinen löytö, vaikka ei välttämättä ole vanha.
Kuvan alareunassa oleva hienosti patinoitunut esine on todennäköisesti puukon tupesta ja alustava ajoitus on keskiaika.

Tämän linkin takaa löytyy muiden osallistujien löytöjä ja tunnelmia: K-HME:n kutsuvieraspiippailu 27.10.2013

Eilen illalla päästyäni väsyneenä kotiin ajattelin, että piippailu kiintiö on täynnä.
Nyt esineitä tutkiessani polte pellolle on aivan armoton ja eilinen väsymys unohtunut.

 

Edellisessä päivityksessä mainitulle paikalle menimme Brossen ja Sulikan kanssa. Löydöt jäivät melko kehnoiksi ja rautakautinen "hotspot" löytämättä. Silti olen aivan varma, että niiltä pelloilta tullee löytymään vielä hienoja esineitä. Tosin se taitaa mennä vuodelle 2014.

 Kuvassa keskellä olevassa sormuksessa on komea patina.

Tämän viikon etsinnät, ovat olleet melko lyhyitä ja sijoittuneet lähialueelle. 

 Kolikot ovat huonokuntoisia ja melkein kaikki syöpyneet tunnistamattomiksi. Hopeakolikoita en ole löytänyt vähään aikaan, mutta onneksi kautta on vielä jäljellä. Kuvan vasemmassa ylälaidassa olevan esineen ja oikealla keskellä olevan napin laitoin tunnistettavaksi foorumille. 

Hämeessä kun etsin, niin "kiintiö" rautakautisen esineen löysin eilisellä reissulla Oskun kanssa.

 Tasavartinen solki. Onkohan tämä saman sepän tekemä aiemman löytöni kanssa? Aiemmin löytämäni solki löytyy täältä.

Vierailua ja uuden paikan katselmus

Tiistai-iltana meillä(KHME:llä eli Sulikka, Osku, Brosse, Fuldamobil ja minä) oli vieraina muutama etsijä pääkaupunkiseudulta. Miehet nimimerkkien Raiban ja Karhu72 olivat saapuneet Hämeeseen. 
Etsintäpaikka oli hyvä ja pitkän historian omaava. Sää ei oikein suosinut ja vettä satoi harmittavasti, tosin tämä ei estänyt etsimistä.

Omat löytöni, eivät juuri päätä huimaa. Tosin muutama kolikko löytyi:

 Kuvan yläreunassa on kappaleita, jotka saattavat olla sulaa pronssia. Tosin ajoittaminen on silmämääräisesti mahdotonta. 
Reissun parhaasta löydöstä vastasi Osku. Linkki muiden löytöihin on tässä. 

Paikka on ehdottomasti sen arvoinen, että sinne pitää mennä uudestaan etsimään. Ikävä kyllä tänä syksynä en sinne enään ehdi.

Kävin katsomassa uutta peltoa tutkittavaksi. Pelkästään karttojen perusteella paikka on todella kiinnostava. Tila sijaitsee ison vesistön äärellä ja vanhoissa kartoissa talon paikalla on ollut aina rakennus. 
Paikalle päästyäni menin isännän kanssa pirttiin ja kerroin harrastuksesta, löydöistä ja muusta historiaan liittyvästä. 
Seuraavaksi siirryimme pellolle ja laitteet otettuani silmät osuivat vähintäänkin mielenkiintoiseen paikkaan:

 Saareke keskellä peltoa, jossa on isoja kiviä ja kasvaa katajaa. Tämähän ei tietysti ole varma merkki, mutta lupaava joka tapauksessa. Isäntä muisti, kuinka -60-luvulla samaiselta pellolta oli raivattu kaksi samanlaista kumpua pois. 
Etsiminen jäi melko vähiin, kun isäntä vei innoissaan paikasta toiseen ja kertoi tarinoita.
Reissun paras löytö oli kello, jonka isännän siskon mies oli hukannut edellisenä päivänä. 

 Huomenna olisi tarkoitus mennä aamusta tutkimaan paikkaa tarkemmin.

Viime päivityksen jälkeen olen käynyt kolme kertaa etsimässä. Ensimmäinen reissu suuntautui Janakkalaan tuttuihin maisemiin. Matkassa oli tyttö, joka oli ensimmäistä kertaa mukana etsimässä.

 Löydöt jäivät vähäisiksi, johtuen lyhyestä ajasta pellolla.

Toinen reissu kohdistui toiseen suuntaan ja tarkoituksena oli löytää merkkejä rautakautisesta asutuksesta. 
Matkalla sinne pysähdyimme Oskun kanssa edelliseen etsintä paikkaan, josta löysimme edellisen päivityksen esineet. Tarkoitus oli mennä merkkaamaan löytöpaikat tarkemmin GPS-laitteella ja ottaa muutama valokuva alueesta. Alue, jolta löydöt löytyivät tuntui valoisassa huomattavasti pienemmältä.

Fiilistely kuva metsästä: 

Kuten kuvassa näkyy, metsänpohja oli paljas ja mahdollisti etsimisen melko helpoksi.

Sen verran innoissani olin löydöistä, että tutkiskelin alueen kiviä ja yksi kivi näytti mielestäni ihmisen muokkaamalta:

Kuvassa rajatuilla alueilla on mielestäni urat, jotka ovat voineet tulla teroittamisesta. Luonnossa urat erottuvat huomattavasti paremmin, kuin kuvassa. 


Siitä jatkoimme eteenpäin etsintä paikalle, johon Brossekin saapui. Vaikka paikka oli karttojen mukaan lupaava jäivät löydöt vaatimattomiksi.

Tänään kävin vielä pellolla Janakkalassa, pellolta oli juuri nostettu juurikas, eli pellon pinta oli aivan tasainen ja etsiminen helppoa.

Löytöjäkin tuli ihan mukavasti, kuvassa mukana kaikkien kolmen reissun löytöjä:

Vanhin kolikko tässä kuvassa on alhaalla oleva Kuningatar Kristiinan aikainen kolikko 1600-luvulta. Kuvan yläreunassa olevat esineet näyttävät sulaneelta pronssilta, mikä kertoo yleensä rautakaudesta. Alareunassa olevan 5pennin kolikon yläpuolella olevat esineet, ovat mielenkiintoiset. Oikeanpuoleinen on todennäköisesti 1500-luvun(ajoituksesta ollaan erimieltä riippuen henkilöstä.) veitsenperä. Vasemmanpuoleinen esine on ilmeisesti, jonkinlaisesta riipuksesta. Esine on kuparia ja muodoltaan kaareva.

Toki jotain sykähdyttävääkin nousi. Liikkuessani pellolla ajattelin, etten ole löytänyt pitkään aikaan suuriruhtinaskunnan aikaista hopearahaa. En löytänyt tälläkään kerralla, mutta aikakausi ja materiaali täsmäsi ja melkein voisin väittää esineen olevan kolikkoa hienompi:

 Kuvat, ovat hieman huonot ja hopeanappi näyttää oranssilta. Vuosileimaa ei ole, mutta hopeapitoisuus leima 13L on ollut käytössä vuosina 1853-1891. Lisäksi nimileima CJH on kuulunut oululaiselle kultasepälle nimeltään Carl Jakob Hedmanille. Ja hän on toiminut vuosina 1862-1892.
Kuvien kolikko olikin melkoinen arvoitus, mutta onneksi sain apua tunnistukseen. Alustavasti sen epäillään olevan "rechenpfenning"(saksalainen) 1500-luvulta eli se ei ole varsinainen raha vaan nk.laskuraha.
Ensi viikolla tulee parempaa tietoa ja päivittelen silloin lisä tiedoista.