Viime viikolla tuli käytettyä ensimmäisen kerran otsalamppua tällä kaudella. Kohteena oli tuttu pelto, joka oli juuri kynnetty. Meitä huiskijoita oli neljä ja löydöt olivat suorastaan onnettomat suhteessa odotuksiin.
Omat löytöni:
Ainoa kolikkokin oli 70-luvun 5penninen. Kotiin ajaessani hieman kyllä harmitti, kun ei löytynyt parempaa tavaraa.
Sunnuntaina(28.10) olimme etsimässä vanhaa markkinapaikkaa, jonka sijainnista ei ole varmaa tietoa. Markkinat on lopetettu vuonna 1907. Eli jos ja kun paikka joskus löytyy ,niin tavarakin on hyvää. Ei roskia ja tavara on hyvä kuntoista. Osku oli tehnyt taustatyötä ja yrittänyt paikallistaa kohdetta tarkasti.
Vanha tie löytyi pienen etsinnän jälkeen. Tie löytyy vanhoista kartoista, eli on varmasti vanha.
Tässä oletettu markkinapaikka. Avohakkuiden jäljiltä paikka oli täynnä risukkoa, joka teki etsimisestä mahdotonta.
Lähdettiin tienpohjaa myöten avonaisemmalle paikalle. Tienpohjakin oli paikoittain jäässä, joka esti kaivamisen.
Luntakin oli kertynyt metsänpohjaan, mutta kaivaminen oli helppoa täällä. T2:nen tauolla :)
Löydöt jäivät vaatimattomiksi, mutta ensikesänä raivolla etsimään paikkaa.
Hevosenkenkiä en yleensä mukaani ota, mutta tämän kanssa tein poikkeuksen. Avainkin oli mukava löytö.
Hylsyt ja muutamat repäisykorkit heitin jo roskiin.
Maanantaina tuli lähdettyä ulkoilemaan T2:sen kanssa pellolle. Sain houkuteltua toisenkin huispaajan matkaan. Mukana oli kamera (jonka olen huomannut tuovan epäonnea) löytöjä varten ja otsalamppu pimeyden varalle.
Alku oli melko takkuista ja löydöt lähinnä hokkeja ja taottuja rautanauloja.
Kamera autoon ja hetken huispauksen jälkeen rouva Fortuna löysi minut. Hopeahan siellä kiilteli saven seassa:)
Viimeiset kaksi monttua ja kaksi Öreä. Kunto on huono, joten kaapin perukoille pölyttymään.
Ja tässä voitonriemua aiheuttava löytö:)
Kolikon löydyttyä en tunnistanut sitä. Toinen huispaaja arveli sen olevan Sten Sturen ajalta.
Kotiin päästyäni yritin etsiä vastaavaa netistä, mutta en löytänyt.
Lähin mikä muistuttu löytämääni kolikkoa oli Sigismund III:nen aikainen, mutta toinen puoli ei täsmännyt.
Otin kuvat ja lähetin s-postilla kaverille, eikä mennyt kuin hetki ja puhelin soi. Kolikko on 1 örtug 1528-1529 Gustav I.
Paremmin tunnetaan täällä Suomessa nimellä Kustaa Vaasa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa
Seuraavana aamuna menimme uudelleen kaivauksille ja tutkimme metallinpaljastimilla toista peltoa. Tämän päivän ensimmäinen kohde oli viemärilinja. Linjaus oli hieman alle kilometrin mittainen ja kulki lähellä vanhaa rantaviivaa. Sänki oli osittain pitkää, joka aiheutti sen, että pienimmät esineet jäivät maahan.
Jotain löytyi kumminkin:
2öre 1591-1592
Tässä kolikossa oli reilusti hopeaa, jos vertaa muihin saman aikakauden hopea kolikoihin.
Tässä 1/4 skilling. Eli perus kamaa. Isoin tappio oli tämän kohdalla lapion osuminen kolikkoon. Onneksi oli "vain" yleinen kolikko:)
Ja tämä lehti oli hienoa käsityötä. Ikää ei saatu määritettyä pellolla.
Tässä uskollinen T2 ja tupakkatauko. Tästä kuvasta näkee sängen mitan. Eli haittaa reilusti.
Ja tässä päivän rautakautinen :) Hihnanjakajan hela.
Lisäksi paikan koekuopista löytyi merkkejä muinaispellosta.
Sade yltyi liian kovaksi huiskintaan ja poistuimme jo ajoissa paikalta. Jäi etsimättä varsinaiselta "hotspot" paikalta esineitä.
Edelleen kokemus oli hieno ja toivottavasti pääsen myös tulevaisuudessa "apu-mieheksi" kaivauksille.
Tänään pääsimme Ossin kanssa Museoviraston kaivauksille metallinpaljastimien kanssa. Ilma oli aamusta sateinen, mutta onneksi sää muuttui kuivemmaksi. Menimme paikalle puolen päivän aikaan ja kyselimme ohjeistusta.
Aluksi etsimme esineitä tulevan viemärilinjan kohdalta. Linja oli merkitty maastoon Museoviraston toimesta.
Pitkä sänki ja juolavehnä haittasivat etsimistä, mutta jotain esineitä löytyi. Tässä muutama kuva:
Kuvassa tunnistamaton esine. Kaivauksen johtajan kanssa oletettiin sen olevan hevosvaljaisiin tms. liittyvä esine.
Tunnistamaton kappale
Syöpynyt kolikko painon ja koon perusteella 1600-luvulta.
Lisäksi linjalle kaivettiin Museoviraston toimesta koekuoppia, joista he tarkastelivat mahdollisia kulttuurikerrostumia.
Tästä siirryimme toiselle kaivaukselle, jossa oli tarkoitus selvittää rautakautisten esineiden alkuperää ja paikan tarkoitusta.
Koekuopista ei löytynyt palaneita luita, eikä tulen kanssa kosketuksissa olevia kiviä. Tämän kaivauksen johtaja epäili sillä perusteella, että kalmisto se ei ainakaan ole.
Paikalta löytyneitä esineitä:
Hieman "tuoreempi" kolikko nousi ilmeisesti 1400-luvulta
Ja sitten rupesi nousemaan :)
Tasavartisen soljen katkelma
Sama toiselta puolelta
Ketjunjakajan katkelma
Viikinkiajan raha
Ja kokonainen solki:) On se vaan sykähdyttävä esine. Kunnioitusta aikansa sepille.
Sama solki nurmella
Ja lisää viikinkiajan rahaa. Ilmeisesti englannissa lyöty.
Ja pronssinen risti. Ensimmäisen ristiretken ajalta. Löytyy myös rautakauden kuvastosta.
Ja tässä oli vain osa esineistä. Olo oli, kuin pikkupojalla karkkikaupassa.:)
Itselläni on ollut, jonkin verran ennakkoluuloja Museovirastoa kohtaan. Mutta tämä reissu kyllä todisti minun olevan väärässä. Hieno kokemus ja toivottavasti pääsen jatkossakin mukaan.
Nämä kommentit esineistä ja lausunnoista, ovat minun mielipiteeni. Virallista lausuntoa ei ole vielä saatu.
Pääsin liikkeelle sunnuntaina, vasta iltapäivällä ja ilmeisesti rva Fortuna oli ehtinyt poistumaan pellolta.
Maisema oli tuttu ja odotukset korkealla.
Melko onneton oli saalis. Vyönsolki, musketin kuulia, repäsykorkkeja, pari Arisakan hylsyä ja muuta roskaa.
Kolikotkin ovat syöpyneet melkein tunnistamattomiksi.
Huomenna olisi tarkoitus mennä Museoviraston edustajien kanssa kaivelemaan Hattulaan rauhoitetulle alueelle. Eli löytöjä tullee reilusti. Toivottavasti saan luvan kuvata löydöt ja julkaista ne.
Paras tapa(ainoa) viettää vapaapäivää on luonnollisesti metallia etsien. Joten näin teinkin ja suuntasin heti kahdeksan aikaan tutuille pelloille. Intoa oli ja odotukset korkealla.
T2:nen pellon laidalla odottamassa päivän urakkaa.
Hetken huiskittuani löytyi pieni solki ja ajattelin mielessäni, että tänään tulee nousemaan hyvin tavaraa.
Toinen samaan loistavaan harrastukseen hurahtanut ukko tuli kanssa huiskimaan samoille pelloille.
Muutama
tunti vierähti ja en löytänyt oikein mitään muuta, kuin roskia.
Päätimme vaihtaa peltoa ja sieltä löytyi muutama huonokuntoinen kolikko.
Muutama otos montuista ja siellä piilevissä kolikoista. Jo tässä vaiheessa huomaa, että lannoitteet ja savinen maa on tehnyt tehtävänsä.
Tässä päivän löydöt:
Summa summarum: On hyvä, että välillä löydöt jäävät hieman vaatimattomammiksi. Pysyy mieli nöyränä lajia kohtaan. Tosin ei nämäkään löydöt ole huonot, sitä on vain tottunut liian hyvään. Muutama vuosi sitten olin jo ihan liekeissä yhdestä kolikosta saati sitten tällaisesta saaliista.
Liikaa oli taas aikaa vierähtänyt edellisestä etsimis reissusta. Onneksi tänään oli aamusta aikaa lähteä ajelemaan kohti tuttuja mestoja Janakkalassa.
Alku oli lupaava kaksi reikää ja kaksi kolikkoa. Sen jälkeen ei löytynyt oikein mitään, kunnes laite rupesi tosissaan huutamaan. Kaivoin esineen varovasti ylös ja krapusolkihan se siellä :)
Hopea mielessä lähdin pellolle, mutta kyllä tämä löytö korvaa monta hopea kolikkoa.
Kuvassa soljen lisäksi 1pennisiä 1800-luvulta 3kpl, 1700-luvun öre, muutama nappi, sinetti ja joku tunnistamattomaksi syöpynyt kolikko.
Tarvitsisi lähettää Museovirastolle paketti, missä on heitä kiinnostavat löydöt.
Tässä paketin sisältö. 3kpl tasavartisia solkia, 1kpl vyön päätyhela ja 1kpl krapusolkia.
Kirjallisuuden mukaan nämä soljet ovat ns. merovingin aikaisia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Merovingit
Vyön päätyhelaa ei löydy kirjallisuudesta (tai ainakaan en ole löytänyt), mutta eräs tuttuni, joka on kova tunnistamaan esineitä löysi linkin netistä, josta tämä esine löytyy.
Esine on nimellä "Anglo-Saxon Beast-Head strap End"
Nämä em. kirjoitukset, ovat olettamuksia ja kommentoin museoviraston lausunnon jälkeen.
